Valtioneuvoston luonnosehdotus rakennusten uusista energiakertoimista voi johtaa jopa energiatehokkuuden heikentymiseen. Mielestämme kertoimien tulee ohjata aidosti energiansäästöön, olla teknologianeutraaleja ja perustua todellisiin päästövaikutuksiin, kirjoittaa Geonovan kehitysjohtaja Ilari Vuores.
Valtioneuvosto pyysi energia-alan toimijoilta kommentteja energiatehokkuusdirektiivin myötä päivittyvään energiatehokkuuslakiin ja erityisesti siihen liittyvään asetukseen, jolla muutetaan käytössä olevia energiamuotojen kertoimia. Energiamuotojen kertoimilla tarkoitetaan lukuja, joilla kuvataan, kuinka paljon luonnonvaroja kuluu eri energiamuotojen, kuten sähkön tai lämmön, tuottamiseen, jotta niitä voidaan vertailla keskenään energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten näkökulmasta.
Tämä postaus on tiivistelmä valtioneuvostolle toimittamastamme lausunnosta.
Luonnosehdotus on herättänyt monissa alan toimijoissa – ja myös meissä – huolen siitä, että toteutuessaan se ei suinkaan parantaisi vaan jopa heikentäisi rakennusten energiatehokkuutta.
Asetusluonnoksessa esitetään, että uusille, ns. päästöttömille rakennuksille voidaan käyttää eri kertoimia kuin olemassa oleville rakennuksille. Tämä voi johtaa siihen, että uudet rakennukset saavat käyttää enemmän energiaa kuin aiemmin, kunhan se on "päästötöntä". Tämä ei edistä isossa kuvassa energiansäästöä – vaikka päästöt vähenevät, kokonaiskulutus voi kasvaa. Tämä tuskin on direktiivin alkuperäisen tavoitteen mukaista.
Luonnos mahdollistaa erittäin alhaiset verkko- ja paikkakohtaiset kertoimet kaukolämmölle, mikä vahvistaa sen paikallista monopoliasemaa useilla alueilla kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin, kuten lämpöpumppuihin, nähden.
Suomessa sähköntuotanto on selvästi vähäpäästöisempää kuin kaukolämpö. Vaikka lämpöpumput käyttävät sähköä erittäin tehokkaasti, ja keskimäärin kaukolämmön päästöt ovat jopa seitsemän kertaa suuremmat kuin lämpöpumppuratkaisuissa, nämä näkökulmat eivät juuri näy kertoimissa – lämpöpumput eivät saa ilmastohyödyistään ansaitsemaansa etua.
Energiatehokkuuden ohella toteutumatta jää teknologianeutraalius. Esimerkiksi kiinteistökohtaisen sähkökattilan kerroin on peräti yli nelinkertainen verrattuna kaukolämpöverkossa käytettävän sähkökattilan kertoimeen.
Tämä ei ole teknologianeutraalia, vaikka asetuksen pitäisi kohdella kaikkia ratkaisuja tasapuolisesti.
Mielestämme asetusta tulisi muuttaa niin, että se tukee aidosti rakennusten energiatehokkuutta ja pohjautuu realistisiin päästö- ja energiakertoimiin. Tämä edistäisi vähäpäästöisten, energiatehokkaiden ratkaisujen yleistymistä ja varmistaisi tasapuolisen kohtelun eri teknologioille.
Uskomme, että kun lainsäädäntö lähtee kuvaamistamme lähtökohdista, niin maalämpöpalvelu, jota tarjoamme, on varmasti kilpailukykyinen ratkaisu asiakkaalle. Samalla luonnonvarojen säästäminen toteutuu hyvin.
Voit lukea kaikki luonnosta koskevat lausunnot täältä.