Maalämpö on nousemassa uudisrakentamisen uudeksi normaaliksi. Eniten maalämpöä valitaan liiketiloihin ja logistiikkaan, missä sen osuus lämmitysratkaisuista on yli 30 %.
Maalämmön suosio uudisrakentamisessa kasvaa kovaa vauhtia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että vuoden 2020 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa maalämmön osuus on kasvanut monessa rakennustyypissä jo 20–30 prosenttiin.
Kehitys on erityisen näkyvää yrityskiinteistöissä, julkisissa rakennuksissa sekä rivitaloissa.
Kun huomioidaan koko uudisrakentamisen kanta kerrosalan mukaan – sisältäen omakotitalot – maalämmön osuus on yli 30 %.
Uusissa rivitalokohteissa maalämpö on noussut käytännössä kaukolämmön rinnalle. Vuoden 2020 jälkeen rakennetuista rivitaloista 41,8 % lämpenee maalämmöllä, kun kauko- tai aluelämmön osuus on 48,1 %.
Lämmitysmuotojen markkinaosuudet vuonna 2020 ja sen jälkeen rakennetuissa rivitaloissa. (15er -- Rakennukset käyttötarkoituksen, valmistumisvuoden ja lämmitysaineen mukaan, 2025 stat.fi)
Vaikka kaukolämpö on perinteisesti dominoinut kerrostaloja, suunta on sielläkin kääntymässä. Vielä 2010-luvun alussa maalämmön osuus oli marginaalinen, mutta vuodesta 2020 alkaen kasvu on ollut ripeää. Toistaiseksi ennätysvuosi on 2024, jolloin peräti 22 %:iin uusista kerrostaloista valittiin maalämpö.
Kerrostalojen lämmitysmuodon markkinaosuuksien kehitys, kerrosalan mukaan. (156r -- Rakentamisluvan saaneet rakentamistoimenpiteet sekä aloitetut ja valmistuneet rakennushankkeet käyttötarkoitusluokittain, ominaisuuksittain ja alueittain, 2010-2025 stat.fi)
Yrityskiinteistöissä muutos on paikoin vieläkin nopeampaa. Erityisesti varasto- ja logistiikkarakentamisessa voidaan jo puhua rakenteellisesta muutoksesta.
Vuonna 2010 kaukolämpö hallitsi varastorakentamista yli 37 %:n osuudella, kun maalämmön osuus oli vain 3 %. Vuoteen 2025 mennessä tilanne on kääntynyt: maalämmön osuus on noussut lähes 40 prosenttiin, kun kaukolämmön osuus on pudonnut noin 11 prosenttiin.
Varastorakennusten lämmitysmuodon markkinaosuuksien kehitys, kerrosalan mukaan. (156r -- Rakentamisluvan saaneet rakentamistoimenpiteet sekä aloitetut ja valmistuneet rakennushankkeet käyttötarkoitusluokittain, ominaisuuksittain ja alueittain, 2010-2025 stat.fi)
Vaikka suuri osa uusista varastorakennuksista käyttää myös muita ratkaisuja, kuten ilmalämpöpumppuja, maalämpö on noussut selvästi suosituimmaksi kiinteistökohtaiseksi lämmitysjärjestelmäksi. Tämä kertoo yrityskiinteistöjen tavoitteista hallita elinkaarikustannuksia, pienentää energian hintaan liittyvää riskiä ja parantaa kiinteistöjen arvoa.
Sama kehitys näkyy liikerakentamisessa laajemmin. Vuoden 2020 jälkeen valmistuneista liikerakennuksista 31,4 % on valinnut maalämmön, mikä tarkoittaa, että lähes joka kolmas uusi liikekiinteistö nojaa jo nyt kiinteistökohtaiseen ja tuotantomuotona päästöttömään energiaratkaisuun.
Liikerakennusten lämmityksen markkinaosuudet 2020 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa (15er -- Rakennukset käyttötarkoituksen, valmistumisvuoden ja lämmitysaineen mukaan, 2025 stat.fi)
Julkisissa rakennuksissa maalämmön kasvu on ollut tasaista ja johdonmukaista. Vuonna 2010 maalämpö asennettiin vain noin 5–6 %:iin uusista rakennuksista, mutta vuoteen 2025 mennessä osuus on noussut 23,4 %:iin. Tämä tarkoittaa, että lähes joka neljänteen uuteen julkiseen rakennukseen valitaan maalämpö.
Julkisten rakennusten lämmitysmuodon markkinaosuuksien kehitys kerrosalan mukaan. (156r -- Rakentamisluvan saaneet rakentamistoimenpiteet sekä aloitetut ja valmistuneet rakennushankkeet käyttötarkoitusluokittain, ominaisuuksittain ja alueittain, 2010-2025 stat.fi)
Erityisen mielenkiintoinen kehitys näkyy varhaiskasvatuksen rakennuksissa. Päiväkotirakentamisessa maalämmön osuus on vaihdellut vuosittain, mutta vuonna 2024 se nousi peräti 41,4 prosenttiin.
Varhaiskasvatuksen rakennusten lämmitysmuodon markkinaosuuksien kehitys, kerrosalan mukaan (156r -- Rakentamisluvan saaneet rakentamistoimenpiteet sekä aloitetut ja valmistuneet rakennushankkeet käyttötarkoitusluokittain, ominaisuuksittain ja alueittain, 2010-2025 stat.fi)
Maalämpö vastaa julkisen sektorin tavoitteisiin poikkeuksellisen hyvin, sillä se tuo toimijoille lähes aina huomattavat päästövähennykset, energiaomavaraisuutta ja sen lisäksi kustannussäästöjä.
Kaukolämpö säilyttää asemansa monissa rakennustyypeissä, mutta sen markkinaosuus on laskenut lähes kaikissa kiinteistökategorioissa viimeisen 15 vuoden aikana. Tilastojen valossa voidaan todeta, että maalämpö on monessa rakennustyypissä jo ensisijainen tai vähintään vahva vaihtoehto kaukolämmölle. Kun jopa neljännekseen – ja tietyissä kiinteistösegmenteissä yli 40 %:iin – uusista kohteista valitaan maalämpö, voidaan perustellusti puhua uudisrakentamisen uudesta normaalista.
Maalämmön suosion kasvussa ei ole kyse yksittäisestä teknologiavalinnasta, vaan laajemmasta ajattelutavan muutoksesta: energiaratkaisulta odotetaan nyt pitkäaikaista kustannusvakautta, kiinteistökohtaisuutta ja tiukentuvan ESG-sääntelyn vaatimuksiin aidosti vastaavia energiaratkaisuja – toisin sanoen päästöttömyyttä.
Keskusteluissa asiakkaiden kanssa olemme myös huomanneet, että energiaratkaisuissa painopiste on siirtymässä pelkästä hinnasta kokonaisvaikutuksiin. Tässä muutoksessa maalämpö on selvä voittaja.
Artikkelin lähteet: Tilastokeskus, 156r -- Rakentamisluvan saaneet rakentamistoimenpiteet sekä aloitetut ja valmistuneet rakennushankkeet käyttötarkoitusluokittain, ominaisuuksittain ja alueittain, 2010-2025.