As Oy Joensuun Rantakylä 1141 on ensimmäisiä maalämmön palvelumalliin siirtyviä taloyhtiötä Joensuussa. Isolle taloyhtiölle päätös tuo mielenrauhaa ja mahdollisuuden investoida muihin korjaushankkeisiin.
As Oy Joensuun Rantakylä 1141 on yksi Joensuun suurimmista taloyhtiöistä. Vuonna 1972 valmistunut 78 asunnon kokonaisuus muodostuu seitsemästä rakennuksesta – pienkerrostaloista, luhtitaloista ja rivitalosta.
Taloyhtiö on rakennusvaiheessa liitetty osaksi oman aikansa edistyksellistä kaukolämpöverkkoa. Nyt, yli 50 vuotta myöhemmin, taloyhtiö päätti irtaantua kaukolämmöstä ja siirtyä maalämpöön.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ari Rautiainen ja hallituksen jäsen Juha Myller kertovat, että taloyhtiössä on aina oltu aktiivisia uusien ratkaisujen ja säästömahdollisuuksien suhteen.
Maalämpöä taloyhtiön agendalle siivitti käyttöikänsä loppua lähestyvä kaukolämmönvaihdin. Ratkaisevampi sysäys oli kuitenkin energian hinnan kehitys.
”Muutama vuosi sitten tapahtunut lämmityksen raju hinnannousu oli suurin motivaattori”, Myller taustoittaa.
”Vaikka meillä on isona taloyhtiönä leveät hartiat, meillä on vastaavasti paljon lämmitettäviä neliöitä. Jo parin prosentin säästöpotentiaali on isossa taloyhtiössä euromäärällisesti merkittävä summa”, hän jatkaa.
Ari Rautiaisen mukaan ensimmäinen ajatus oli rakentaa omana investointina hybridiratkaisu, missä maalämpö olisi ollut päälämmönlähde ja kaukolämpö varalla.
”Mutta se vaihtoehto ei ollut kannattava. Oma investointi olisi ollut niin iso, ettei meillä olisi ollut vuosikymmeniin varaa muuhun kunnostukseen”, hän sanoo.
Lisähuolta herättivät vastuukysymykset.
”Investointiin liittyi paljon epävarmuutta. Vastuu olisi jäänyt täysin taloyhtiölle, ja tarvittava asiantuntijuus tuntui suurelta”, Myller täydentää.
Kesällä 2025 tilanne muuttui, kun taloyhtiön isännöitsijänä hiljattain aloittanut Teemu Multanen otti esille maalämmön palvelumallin. Geonovan ratkaisu vastasi suoraan niihin huoliin, jotka olivat aiemmin estäneet päätöksenteon.
Aikaisemman ”harjoituskierroksen” ansiosta palvelumallin hyödyt oli helppo nähdä: hintavakautta, taloudellisen riskittömyyden ja ylläpitoon liittyvän vastuuvapauden.
”Siitä se käytännössä lähti”, Rautiainen sanoo. ”Kun vastuu ja asiantuntijuus ovat kumppanilla, päätöksen tekeminen on huomattavasti helpompaa.”
Päätös maalämpöön siirtymisestä palvelumallilla syntyi kevään yhtiökokouksessa ilman äänestystä.
Rautiainen ja Myller korostavat isännöitsijän aktiivisuuden merkitystä.
”Hänellä on tämäntyyppisessä hankkeessa iso rooli. Multasen kanssa on projektit onnistuneet hyvin”, he kiittelevät.
Vaikka ”numerot ovat paras konsultti”, Myller korostaa ratkaisun pitkäjänteisyyttä ja myös välillisten arvojen merkitystä. Maalämpöön siirtyminen ei ole yksittäinen hanke, vaan osa taloyhtiön pitkäjänteistä kehittämistä.
”Emme odota välittömiä säästöjä kaukolämpöön nähden, vaan olemme tehneet pitkälle tulevaisuuteen katsovan valinnan. Maailma ympärillä muuttuu, ja haluamme pysyä mukana. Tehtävämme on pitää taloyhtiö houkuttelevana ja kilpailukykyisenä nykyisille ja tuleville asukkaille.”
”Ratkaisun välillisiä arvoja ovat kiinteistön arvon kehittyminen, kestävä energia ja ylipäätään mahdollisuus vaikuttaa omaan lämmöntuotantoon. Uskomme, että näillä on isokin merkitys.”
Myller huomauttaa, että maalämpöön siirtyminen palvelumallilla antaa taloyhtiöille harvinaisen mahdollisuuden kilpailuttaa energiantuotantonsa alalla, jota muuten hallitsevat luonnolliset monopolit.
Oman investoinnin riskinä olisi ollut muiden remonttien siirtyminen. Nyt taloyhtiön ei tarvitse valita maalämmön ja muiden korjaushankkeiden välillä.
Samanaikaisesti maalämmön kanssa on käynnissä muun muassa kattoremontti, ja tulevina vuosina edessä on lisää teknisiä uudistuksia.
”Tämänikäisessä taloyhtiössä kiinteistöjen kuntoa seurataan tarkasti ja kunnostustöitä tehdään jatkuvasti”, Myller muistuttaa.
Ensivaiheen kokemukset yhteistyöstä Geonovan kanssa ovat olleet positiivisia. Myyntipäällikkö Kari Piipponen saa kiitosta ratkaisun perinpohjaisesta esittelystä ja asukkaiden kuuntelusta.
”Prosessi on edennyt hyvin ja sujuvasti. Ratkaisevaa on se, että mukana on sitoutunut isännöitsijä, aktiivinen taloyhtiö ja osaava kumppani”, Myller kiteyttää.
Hallituksen jäsenet ovat huomanneet, että taloyhtiön suunnitelmia seurataan kiinnostuneesti.
”Jos tämä onnistuu niin kuin odotetaan, vastaavia hankkeita tullaan varmasti näkemään Joensuussa lisää”, Rautiainen summaa.