Isojen kiinteistöjen lämmityksen käyttökustannukset voivat jatkossa pienentyä merkittävästi, kun niille tulee mahdollisuus liittyä osaksi sähkön reservimarkkinaa. Energiapalveluyhtiö Geonovan mukaan säästöä syntyy ilman asukkaalle näkyviä haittavaikutuksia, kun maalämmön sähkönkulutusta ohjataan satojen kiinteistöjen kokonaisuutena.
Suomessa etsitään kuumeisesti keinoja hillitä asumisen kustannuksia ja vähentää energian hintavaihteluihin liittyvää epävarmuutta. Monissa suurissa kiinteistöissä myös isot energiaremontit ovat ajankohtaisia. Nyt esiin on nousemassa ilmiö, joka voi muuttaa käsitystä siitä, mitä erityisesti suurten kiinteistöjen lämmitys todellisuudessa maksaa.
“Yksittäisten, irrallisten maalämpöratkaisujen aika on ohi. Maalämpöjärjestelmien liittäminen sähkön reservimarkkinaan tulee käytännössä muuttamaan koko pelin”, sanoo energiapalveluyhtiö Geonovan toimitusjohtaja Tuomas Humalajoki.
Geonovan laskelman mukaan verkottuneena ja osana sähköjärjestelmää operoidun maalämmön käyttökustannukset voivat laskea jopa 50 prosenttia viime vuosien markkinatietojen perusteella. Laskelmassa käyttökustannuksiin sisältyvät lämmityksen vaatima sähkö, sähkönsiirto, verot ja järjestelmän huollot.
Lämmitys tiukemmin osaksi sähköjärjestelmää
Taustalla on sähköjärjestelmän nopea muutos. Uusiutuva sähköntuotanto, kuten tuuli- ja aurinkovoima, lisääntyy voimakkaasti. Samalla sähkön tuotanto vaihtelee aiempaa enemmän säätilojen mukaan. Jotta sähköverkko pysyy vakaana, sen on pystyttävä tasapainottamaan kysyntää ja tarjontaa jatkuvasti.
Tätä tasapainoa varten on syntynyt markkina, jossa joustosta maksetaan. Yhä useammin jousto ei tule perinteisistä voimalaitoksista, vaan energian kulutuksesta, kuten esimerkiksi rakennusten lämmitysjärjestelmistä. Maalämpöpumppu toimii sähköllä, ja sen kulutusta voidaan ajoittaa halutulla tavalla.
”Rakennusten lämmitysjärjestelmissä on valtava kyky joustaa, ja sitä ei ole aiemmin hyödynnetty. Kun maalämpöä ohjataan fiksusti ja keskitetysti, rakennukset voivat auttaa sähköverkkoa toimimaan paremmin. Samalla lämmityksen kustannuslogiikka muuttuu”, sanoo Geonovan toimitusjohtaja Tuomas Humalajoki.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Käytännössä yksittäinen rakennus ei ole sähköjärjestelmän näkökulmasta vielä merkittävä toimija. Mutta kun jopa satoja maalämpökohteita yhdistetään yhdeksi ohjatuksi kokonaisuudeksi, niistä muodostuu niin sanottu virtuaalinen voimalaitos.
“Tällainen hajautettu, mutta keskitetysti operoitu kokonaisuus tuottaa jo megawattiluokan joustokyvyn, jolla on merkitystä”, Humalajoki kuvaa.
Lämmitysjärjestelmä voi hetkellisesti lisätä tai vähentää sähkönkulutustaan sähköverkon tarpeiden mukaan ilman, että rakennuksen käyttäjät huomaavat mitään. Sisälämpötila ja asumismukavuus pysyvät ennallaan.
Fingridin hallinnoima sähköjärjestelmä maksaa tästä joustosta korvausta, joka voidaan käyttää suoraan lämmityksen käyttökustannusten alentamiseen tai hintojen vakauttamiseen.
”Asukkaan tai käyttäjän ei tarvitse tehdä, opetella tai muuttaa mitään. Lämmitys toimii kuten ennenkin, mutta taustalla järjestelmä tekee työtä koko sähköjärjestelmän hyväksi. Se alentaa kustannuksia”, Humalajoki sanoo.
Ei ratkaisu kaikille mutta merkittävä monille
Geonovan mukaan malli ei toistaiseksi sovellu pieniin kiinteistöihin tai omakotitaloihin, joissa yksittäisen kohteen vaikutus sähköjärjestelmään jää vähäiseksi. Sen sijaan suurissa kohteissa vaikutus voi olla huomattava. Käytännössä raja kulkee noin tuhannen megawattitunnin vuosittaisessa kulutuksessa. Tässä kokoluokassa taloyhtiöissä on vähintään 100-200 asuntoa riippuen yhtiön energiatehokkuudesta. Geonovalla on yritysostojen kautta asiakkainaan jo useita satoja kiinteistöjä, joista merkittävä osuus voi jatkossa päästä hyötymään sähkön reservimarkkinoilta saatavista korvauksista.
Laajemmin ilmiö koskettaa koko yhteiskuntaa. Rakennusten rooli sähköjärjestelmässä on muuttumassa, ja samalla muuttuu tapa, jolla asumisen ja kiinteistöjen kustannukset syntyvät.
”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten energiamurros voi tuoda konkreettisia hyötyjä ilman, että ihmisten arki muuttuu vaikeammaksi. Päinvastoin, järjestelmä toimii ihmisten puolesta”, Humalajoki sanoo.
.jpg?width=2048&height=1597&name=Geonova%20kysyntajoustolaiteisto%20Ossi%20Kaihua%20(1).jpg)
Geonovan Tekninen johtaja Ossi Kaihua esittelee kysyntäjoustolaitteistoa, jolla voidaan testata yksittäisen, tietyssä kiinteistössä olevan maalämpöjärjestelmän joustokykyä.
