Maalämpöön siirtymistä harkittiin Kaarikuja 2:ssa pitkään, mutta vasta ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyödyntäminen ja mahdollisuus hankkia maalämpö palveluna tekivät hankkeesta taloudellisesti järkevän. Kun taloyhtiöön asennettiin samalla aurinkovoimala, kasvoi energiaomavaraisuus merkittävästi ja taloyhtiön energiatehokkuusluokka parani G:stä C:hen.
As Oy Kaarikuja 2 on Helsingin Kontulassa sijaitseva, vuonna 1967 valmistunut taloyhtiö. Se koostuu kahdesta kolmikerroksista lamellitalosta, joista toinen on lähes 200 metriä ja toinen noin 150 metriä pitkä. Taloyhtiössä on yhteensä 102 asuntoa ja peräti 17 rappua.
Iso taloyhtiö tarkoittaa, että myös energiakustannukset ovat suuret. Kaarikuja 2:ssa oli tutkittu maalämpöön siirtymistä ensimmäisen kerran jo vuonna 2018.
”Tuolloin hallitus teetti laskelmia ja selvityksiä, mutta maalämpöön siirtyminen ei vaikuttanut kannattavalta, sillä vaadittava kaivokenttä olisi ollut suuri. Asiaan palattiin parin vuoden päästä, mutta ison alkuinvestoinnin takia hankkeeseen ei edelleenkään ryhdytty”, taustoittaa taloyhtiön nykyinen hallituksen puheenjohtaja Anneli Silventoinen.
Lämmön talteenottoa ei aluksi suositeltu
Maalämpöjärjestelmän kokoa, ja sitä kautta alkuinvestointia, olisi voitu pienentää merkittävästi asentamalla taloyhtiöön lämmön talteenotto (LTO).
”Mutta konsulttien mielestä lämmön talteenotto ei ollut matalalle rakennustyypille kannattava vaihtoehto”, Silventoinen hämmästelee.
Tilanne muuttui, kun eläkkeellä oleva Silventoinen aloitti Kaarikuja 2:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2023. Hänellä oli taustalla paitsi energiatekniikan DI:n koulutus ja pitkä työura energiahankkeiden parissa, myös aikaisempaa kokemusta toisen taloyhtiön maalämpöhankkeesta. Silventoinen otti projektin uudelleen pöydälle.
Tällä kertaa selvitettiin myös lämmön talteenoton potentiaalisuus. Selvitys osoitti, että kiinteistöjen pitkästä ja matalasta muodosta huolimatta LTO olisi kannattava Kaarikuja 2:ssa.
Maalämpöön Leasing+-mallilla
Syyskuussa 2023 taloyhtiön hallitus esitti maalämpöön siirtymistä ja sai yhtiökokoukselta valtuudet kilpailutukseen, sopimuksiin ja mahdolliseen lainanottoon.
Tarjouskierroksen pohjalta hallitus päätti siirtää taloyhtiön kaukolämmöstä maalämpöön – mutta ilman omaa investointia.
Silventoinen kertoo, että eri rahoitusvaihtoehtoja arvioitiin tarkasti ennen päätöstä.
”Leasing-sopimus valittiin, koska se tarjosi taloudellisesti vakaamman vaihtoehdon epävarmassa korkotilanteessa.”
Geonova Leasing+ -sopimuksessa Kaarikuja 2 ostaa maalämpöä ja aurinkoenergiaa palveluna, mutta hankkii itse laitteiston tarvitseman sähköenergian. Sopimuskauden päättyessä taloyhtiö lunastaa maalämpö- ja aurinkojärjestelmät itselleen.
Silventoiselle itselleen palveluna ostaminen oli tuttu ja toimivaksi todettu malli työvuosilta, mutta monille osakkaille ajatus oli uusi.
”Kyllä siellä jotkut kysyivät, paljonko taloyhtiö nyt sitten ottaa lainaa. Heille piti selventää, että emme me itse ota lainaa, vaan siirrymme maalämpöön palvelusopimuksella.”
Maalämmön lisäksi aurinkovoimala ja LTO
Hankkeen suurimmat haasteet liittyivät kaivokentän porauksiin. Taloyhtiössä varauduttiin jopa kuukauden kestävään porausvaiheeseen. Lopulta porauksiin kului vain parisen viikkoa.
”Energiakaivot porattiin parkkipaikan läheisyyteen, joten pysäköinti piti järjestää porauksen ajan muulla tavoin”, Silventoinen kertoo.
Taloyhtiössä oli alkuperäiset vuoden 1967 ilmanvaihtokoneet, jotka uusittiin, ja samalla niihin lisättiin lämmön talteenottoyksiköt. LTO:lla katetaan noin kolmannes kiinteistöjen kokonaislämmöntarpeesta.
Maalämpöjärjestelmän lisäksi taloyhtiöön asennettiin aurinkovoimala. Pidemmän talon katolla on 86 aurinkopaneelia, jotka tuottavat arviolta 8-9 % kyseisen talon maalämpöjärjestelmän tarvitsemasta sähköstä.
Koska molemmilla taloilla on oma sähköliittymä, tuotanto voidaan hyödyntää energiayhteisön puitteissa vain kyseisessä talossa.
”Nykyinen lainsäädäntö sallii vain liittymän sisällä pientuotannon sähkön jakamisen. Odotamme eduskunnasta lainmuutosta, joka sallisi useamman liittymän kesken muodostetun energiayhteisön, toivottavasti viimeistään 2026”, Silventoinen kertoo.
Sähköliittymän korotusta odotettiin pitkään
Geonovan projektipäällikkö Lari-Pekka Ruutiainen toteaa Kaarikuja 2:n edustavan lamellimuotoa lukuun ottamatta varsin tyypillistä taloyhtiömaalämpökohdetta.
Projektin ainoa viivästys liittyi sähköliittymän korotukseen.
”Maalämpöjärjestelmä edellyttää suurempaa tehoa kuin mitä taloyhtiöissä on perinteisesti käytetty, joten valtaosaan kohteistamme tehdään sähköliittymäkorotus”, hän kertoo. Kaarikuja 2:een sähköliittymäkorotusta odoteltiin sähköyhtiöltä useampi kuukausi.
”Muutoin asiat menivät suunnitellussa aikataulussa”, hän kiittelee.
”Kaarikuja 2:ssa on tehty linjasaneeraus 2012, joten kiinteistössä oli valmiiksi käytössä varsin nykyaikaiset järjestelmät. Pääsääntöisesti kaikki sujui tässä projektissa hyvin.”
Energialuokkahyppy G:stä C:hen
Uusi järjestelmä on otettu käyttöön maaliskuussa 2025. Vaikka taloudellisia jälkilaskelmia on vielä liian aikaista tehdä, odotus on, että lämmityskustannukset tulevat pitkällä aikavälillä laskemaan merkittävästi.
Yksi muutos on kuitenkin jo tapahtunut: LTO yhdessä maalämpöjärjestelmän ja maalämpökaivojen lataamisen kanssa on parantanut kiinteistöjen energiatehokkuutta niin paljon, että Kaarikuja 2 siirtyi alimmasta energialuokka G:stä energialuokkaan C.
Anneli Silventoisen vinkit taloyhtiöille, jotka harkitsevat maalämpöön siirtymistä
”Perehtykää aiheeseen. Hankkikaa ensin perustiedot maalämmöstä ja miten se eroaa kaukolämmöstä. Sen jälkeen on hyvä perehtyä mitä vaihtoehtoja on hankkia maalämpö, ja mistä maalämpöjärjestelmän tarvitsema sähkö ostetaan. Esimerkiksi meidän taloyhtiölle pörssisähkö on ollut edullisin”, Silventoinen kertoo.
Hän korostaa myös yksimielisyyden merkitystä päätöksenteossa.
”On hyvin tärkeää, että hallituksella on hyvä ymmärrys ja yhteinen varmuus siitä, että ollaan tekemässä oikeansuuntaista päätöstä ja ehdotusta yhtiökokoukselle”, hän sanoo.
”Tämä tarkoittaa, että ei kannata tehdä hätäisiä päätöksiä, vaan asialle pitää ottaa riittävä aika. Tarjousneuvotteluihin kannattaa osallistua koko hallituksen voimin."
”Lisäksi olisi hyvä, että projektia johtaisi energia-alan riippumaton asiantuntija, joka pystyy varmistamaan eri tarjousten kannattavuuden, vertailukelpoisuuden ja sopivuuden niin, että järjestelmä ei ole ali- tai ylimitoitettu”, hän muistuttaa.
"Koko järjestelmän kannattavuus pohjautuu maalämpö/LTO -järjestelmän hyötysuhteelle, mikä tulisi olla toimituksen takuuarvo, ja esimerkiksi vähintään SCOP = 3,5."
