Energiamurroksen seuraava askel on saada tuotanto ja kulutus toimimaan paremmin yhteen. Siihen tarvitaan teknologian rinnalle kokonaisuuden johtamista, kirjoittaa Geonovan toimitusjohtaja Tuomas Humalajoki.
Lämpöpumput, uusiutuva sähkö ja energiatehokkaat rakennukset ovat Suomessa jo arkipäivää. Vuonna 2024 jo 95 % Suomen sähköntuotannosta oli fossiilitonta ja 57 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä.
Uusiutuvaan energiaan perustuvassa järjestelmässä tuotanto kuitenkin vaihtelee. Välillä sähköä on runsaasti ja edullisesti saatavilla, toisinaan tarjonta on niukempaa ja hinta korkeampi. Tällöin tarvitaan säätövoimaa. Kulutusta pitää voida ohjata, lämpöä varastoida ja järjestelmien toimintaa säätää olosuhteiden mukaan.
Kiinteistönomistajalle olennainen kysymys onkin, kuka huolehtii tuotannon ja kulutuksen yhteispelistä uusien ratkaisujen käyttöönoton jälkeen.
Kiinteistöt auttavat tasapainottamaan sähköjärjestelmää
Iso ero vanhaan maailmaan on, että jatkossa kiinteistöt eivät ole vain passiivisia energian käyttäjiä ja lämmitys niiden suurin yksittäinen kuluerä. Lämmityksen sähköistyessä kiinteistöistä tulee merkittäviä pelureita, sillä ne voivat auttaa tasapainottamaan Suomen sähköjärjestelmää.
Yksittäisen kiinteistön vaikutus on tietenkin pieni, mutta kun kiinteistöjä ohjataan ammattimaisesti yhdessä, niiden joustolla on merkitystä sähköjärjestelmälle. Me Geonovalla rakennamme parhaillaan tällaista virtuaalivoimalaa. Mittakaavaetu tuo taloudellista hyötyä myös kiinteistön omistajalle.
Ohjattavien lämpöpumppujen ja lämpövarastojen avulla kulutusta voidaan siirtää hetkiin, jolloin sähköä on paremmin saatavilla ja se on edullisimmillaan. Kun ohjaimissa on ammattilainen, kiinteistössä oleskelevat tai asuvat eivät huomaa mitään.
Kuka johtaa tuotannon ja kulutuksen kokonaisuutta?
Meillä on jo paljon teknisiä ratkaisuja – ja uusia varmasti edelleen tuloillaan. Elämme jo nyt arkea, jossa tarvitsemme energiateknologian rinnalle lisää älykkyyttä: automaatiota keräämään tietoa, tekoälyä analysoimaan sitä ja ihmistä tekemään päätöksiä näiden pohjalta.
Energiamurroksen seuraavassa vaiheessa tarvitaan kykyä johtaa tuotantoa ja kulutusta yhtenä kokonaisuutena. Teknologia on jo käytössä – nyt siitä on saatava enemmän irti.
