Tuusulanjärven Lämpö ilmoitti laskevansa hintojaan, mutta otti samalla käyttöön uuden energiatehokkuusmaksun. Monessa kiinteistössä tämä voi käytännössä tarkoittaa, ettei luvattu hinnanlasku näy loppulaskussa juurikaan.
Kaukolämpöyhtiö Tuusulanjärven Lämpö ilmoitti laskevansa energiamaksuaan neljä prosenttia vuoden 2026 alusta. Samalla yhtiö otti käyttöön uuden energiatehokkuusvaikutuksen, joka voi joko alentaa tai korottaa asiakkaan lopullista kaukolämpölaskua.
Energiatehokkuusvaikutus määräytyy kiinteistön kaukolämmön paluuveden lämpötilan perusteella. Mitä tehokkaammin kiinteistö hyödyntää verkosta saatavaa lämpöä ja mitä viileämpänä vesi palautuu verkkoon, sitä edullisempi lasku on. Käytännössä hyvitystasolle pääseminen edellyttää kuitenkin poikkeuksellisia teknisiä ratkaisuja.
Hyvitystason raja on vaikea saavuttaa
Geonova analysoi 18 Uudellamaalla sijaitsevan kiinteistön toteutuneita paluuveden lämpötiloja. Aineisto kattaa kerrostalo- ja rivitalorakennuksia vuosilta 1966–2022 ja havainnollistaa, millaisiin paluuveden lämpötiloihin tyypillinen kaukolämpökiinteistö käytännössä yltää.
Analyysin perusteella yksikään tarkastelluista kiinteistöistä ei alittanut 32 asteen paluuveden lämpötilaa, joka on edellytys energiatehokkuusvaikutuksen hyvitykselle. Analyysin keskiarvolämpötila (39,8 °C) tarkoittaa kaukolämpölaskuun 3,16 prosentin korotusta. Tämä korotus sekä perus- että energiamaksuun käytännössä mitätöi energiamaksuun tehdyn hinnanalennuksen.
– Nyrkkisääntönä pidetään, että alle 45 asteen paluulämpötila on hyvällä tasolla. Kaikki tarkastellut kiinteistöt täyttävät tämän, mutta siitä huolimatta ne kaikki sijoittuvat uudessa hinnoittelumallissa kaukolämmön hintaa korottaviin maksuluokkiin, sanoo Geonovan kehitysjohtaja Ilari Vuores.
– Tarkastelemamme aineiston perusteella kaukolämpöyhtiön markkinoima hinnanalennus ei todellisuudessa laske hintoja juurikaan – monessa kiinteistössä ei lainkaan, Vuores tiivistää.
Myös uudet rakennukset voivat saada lisämaksun
Aineiston korkein paluuveden lämpötila mitattiin vuonna 2017 valmistuneessa kohteessa. Tämä viittaa siihen, ettei rakennuksen ikä yksin ratkaise energiatehokkuusvaikutuksen lopputulosta.
– Hyvitystason saavuttaminen edellyttää kiinteistötekniikalta paljon. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi vesikiertoista lattialämmitystä, huolellisesti säädettyjä kiertovesipumppuja ja tehostettua käyttöveden esilämmitystä, joka on kytketty sarjaan muun lämmityksen kanssa, Vuores sanoo.
Tällaiset ratkaisut ovat tyypillisiä lähinnä aivan uusissa matalaenergiarakennuksissa. Edes tavallinen, hyvin ylläpidetty kerros- tai omakotitalo ei useimmiten täytä hyvityksen ehtoja.
Aineistossa matalimpiin paluuvesilämpötiloihin pääsivät 2020-luvulla valmistuneet kiinteistöt. Niiden keskimäräinen 34,5 °C paluuvesilämpötila tarkoittaa Järvenpäässä ja Tuusulassa yhden prosentin korotusta kaukolämpölaskuun.
Geonovan mukaan tarkasteltu aineisto ei ole tilastollisesti edustava otos kiinteistökannasta, mutta se havainnollistaa hyvin, miten korkealle energiatehokkuusvaikutuksen rima on Tuusulassa ja Järvenpäässä asetettu ja millaisille kiinteistöille hinnanalennus on tosiasiassa mahdollinen.
Analyysin keskeiset havainnot
| Paluulämpötila, ka | Rakennusvuosi | Energiatehokkuusvaikutuksen vaikutus lämmityslaskuun |
| Korkein 45,8 °C | 2017 | + 5,0 % |
| Keskiarvo 39,8 °C | 1991 | + 3,16 % |
| Matalin 32,0 °C | 2022 | 0,0 % |
Lisätiedot
Ilari Vuores, kehitysjohtaja, Geonova, ilari.vuores@geonova, +358 504129001
Lue Keski-Uusimaan laaja juttu samasta aiheesta (tilaajille)
